Pikalaina, uhka vai mahdollisuus?Ovatko pikavipit niin oikeasti niin pahoja kuin uutisissa vähän väliä väitetään? Aiheuttavatko ne automaattisesti niitä ottaville ihmisille velkaongelmia ja maksuhäiriömerkintöjä? Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Vastaus riippuu yleensä keneltä asiaa kysytään. Pikalainat ovat hyvin yleinen uutisten aihe mediassa. Lähes joka viikko jokin lehti kirjoittaa pikavippien ajavan ihmisiä velkakierteeseen. Kuten jokaisessa asiassa, tässäkin on kaksi puolta. Toinen puoli pitää vippejä yksiselitteisenä syynä maksuhäirömerkintöjen kasvamiseen. Toinen puoli ei taas näe suurta ongelmaan korkeakorkoisissa pikalainoissa, vaan ihmisissä jotka niitä ottavat.

Onko pikavippi oikeasti kallis laina?

Kuinka paljon pikavipin nostaminen sitten oikeasti maksaa? Mikä on pikavippien todellinen vuosikorko? Selvitin hieman asiaa ja totesin, että pikalainat ovat suhteessa kalliita lainoja, jos katsotaa lainan todellista vuosikorkoa. Asian selventämiseksi laskin yksinkertaisen esimerkin 100 euron lainasta.

Tässä esimerkki 100 euron lainasta, joka maksetaan takaisin yhden kuukauden maksuajalla. Lainan nimellinen korkoprosentti on 30%, mikä itsessään kuulostaa suurelta. Kun otetaan huomioo lainan lyhyt takaisimaksuaika ja se, että lainanmyöntävän pankin tai rahoituslaitoksen liikeidea on myöntää lainoja ja tehdä sillä voittoa, ei korko ole enää suuren suuri lyhyen takaisinmaksuajan takia. 100 euron lainalle tulee 10 euron perustamis-/nostukulut sekä lainan hoitokulut, jotka ovat 5 euroa kuukaudessa. Näillä luvuilla saadaan lainalle todellinen vuosikorko 592,56%. Tämä prosentti kuulustaa todella suurelta ja jopa kohtuuttomalta. Lainasta takaisin maksettava summa on tämän laskukaavan mukaan 117,50 euroa, kun laina maksetaan takaisin yhden kuukauden maksuajalla.

Pankki tai rahoituslaitos tekee siis sadan euron lainasta voittoa 17,50 euroa. Tämä taas ei kuulusta suuren suurelta, vaikka todellinen vuosikorko viittaa huomattavasti paljon suurempaan ”voittomarginaaliin”. Lainanottaja siis maksaa lainaamastaan sadasta eurosta 17,50 euroa korkoa. Tämä ei mielestä ole suuren suuri summa, mikäli lainan on oikeasti tarvinnut.

Milloin pikalainaa kannattaa ottaa?

Lainaa ei koskaan kannata ottaa turhaan eikä myöskään sitä varten, että maksaa takaisin toisen pikalainan. Ennen lainan ottamista täytyy olla suunnitelma lainan takaisinmaksamisesta tietyssä aikataulussa. Mikäli sinusta yhtään tuntuu, että et selviä takaisinmaksusta, elä ota vippiä ollenkaan. PIkavippi voi olla hyödyllinen jos tarvitset rahaa yllättävään tarpeeseen ja aiot maksaa sen heti pois esimerkiksi seuraavasta palkasta tai eläkkeestäsi. Mitä nopeammin lainan maksaa takaisin, sitä pienemmillä kuluilla selviää.

Itse en pidä pikalainoja pahoina mörköinä, jotka automaattisesti aihettavat maksuhäiriöitä ihmisille. Oikein käytettyinä ja otettuina ne ovat hyvä apu arjen raha-asioiden hoitamisessa. Vippeihin liittyvissa ongelmissa näen ongelman lähinnä niitä ottavat ihmiset. On mielestä täysin turhaa syyttää pankkia tai luottoyhtiötä rahan lainaamisesta, jos itse tietää, että ei pysty maksamaa lainaa takaisin. Pikalainoja säätelevä laki, joka asetti korkokaton alle 2000 euron lainoille astui voimaan vuonna 2013. Nyt Eduskunnassa puuhataan uutta lakia, jonka on tarkoitus rahoittaa suurempiakin vakuudettomia lainoja. Tulevan syksyn ja talven aikana tulemme näkemään mihin pikalainat ja muut vakuudettomat laina ajautuvat. Vuonna 2013 säädetty laki ei kuitenkaan tuonut ratkaisua vippeihin liittyviin ongelmiin.